Pikavippipalveluiden hintatasojen vertaileminen on nykyään erittäin helppoa, kun pikavippivertailusivustoja on jo lähes yhtä paljon kuin itse pikavippipalveluitakin. Pikavippivertailut ovat täysin puolueettomia, eivätkä ne ole missään yhteyksissä pikalainapalveluihin tai niiden johtohenkilöihin. Pikavippivertailusivustot toimivat mainosrahoitteisesti. Vertailusivustoilla ei siis ole mitään intressejä kaunistella totuutta mistään vippipalveluista.

Kaikki pikavippivertailusivustot eivät kuitenkaan ole yhtä hyviä kuin toiset. Osa vippivertailuista on vain pikaisesti helppojen mainostulojen toivossa tehtyjä kyhäelmiä, joita ei vaivauduta päivittämään riittävän usein, ja täten tiedot ovat jo vanhentuneita. Vertaillessasi vippejä haluat varmasti tietää kunkin palvelun ajantasaisen hinnaston, etkä sitä, paljonko tietyn palvelun lainat maksoivat useita vuosia sitten.

Useista pikavippivertailuista löytyy itse hintavertailun lisäksi myös kattavat esittelyt eri pikalainapalveluista. Näissä esittelyissä käydään läpi palvelun tärkeimmät ominaisuudet ja erilaiset tarjoukset. Vertailusivustoilla kerrotaan selkeästi yleensä myös lainapalveluiden piilokulut, joita ei itse palveluissa ole ilmoitettu kovinkaan näkyvästi. Tällaisia piilokuluja voi tulla esimerkiksi maksullisista tekstiviesteistä, joita vaaditaan lainahakemuksen yhteydessä.

Osassa pikavippivertailusivustoista on myös pikavippiuutisia alan tärkeimmistä tapahtumista, muun muassa asetteilla olevaan luottojen korkokattoon liittyen. Pikavippivertailusivustot ovat siis varsin monipuolisia, ja niistä löytyy paljon muutakin hyödyllistä tietoa, kuin pelkästään pikavippipalveluiden hinnat ja lainavaihtoehdot.

Pikavippivertailun kautta lainan hakeminen voi olla jopa nopeampaa, kuin vertailematta. Vertailuissa voit usein nimittäin rajata pois esimerkiksi sellaiset pikalainapalvelut ja lainasummat, joiden ikäraja on sinulle liian korkea, tai maksuaika liian lyhyt. Näin sinulla ei turhaan kulu aikaa turhaan selatessasi palveluita, jotka eivät ylipäätään edes myönnä sinulle lainaa esimerkiksi liian korkean ikärajan takia.

Osassa pikalainavertailusivustoista on myös omituiselta kuulostavia artikkeleita, kuten esimerkiksi ”lainaa ilman luottotietoja”. Tällaiset artikkelit tehdään kuitenkin vain siinä toivossa, että ne sijoittuisivat hakukoneissa, kuten esimerkiksi Googlessa, hyville sijoituksille, ja sivustoille tulisi tätä kautta enemmän käyttäjiä. Tämä on kuitenkin varsin epätoivoista ja käyttäjän kannalta ärsyttävää, kun käyttäjät turhaan lukevat artikkeleita esimerkiksi lainaa ilman luottotietoja tarjoavista palveluista, vaikka todellisuudessa tällaisia palveluita ei ole olemassakaan.

Suomen suurin pikalainayritys Risicum on tehnyt kuluttajakyselyn, josta selviää että kuluttajat suhtautuvat pikavippeihin myönteisesti, huomattavasti myönteisemmin kuin yleensä annetaan ymmärtää. Kyselyyn vastasi yli 500 kuluttajaa, ja heistä 94 prosenttia kokee pikalainat erittäin tärkeäksi palveluksi, jota ei ole saatavilla pankeista tai muista rahoituslaitoksista.

Yhdeksän kymmenestä kyselyyn vastanneista henkilöistä kertoi suhtautuvansa pikavippeihin joko positiivisesti tai neutraalisesti. Kahdeksan kymmenestä vastaajasta on pikavippitoiminnan rajoituksia vastaan, mikäli se estää kuluttajien mahdollisuuden saada lainaa ilman vakuuksia pikalainapalveluista. Kyselyyn vastaajat kertoivat olevansa valmiita maksamaan vippien kulut kun on tarjolla heti lainaa netistä ja voi näin välttää esimerkiksi sähkölaskun myöhästymisen ja sähköjen katkeamisen.

84 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoikin, että pikavippi tulee käytettyä laskujen maksamiseen ja hätätapauksiin, kuten yllättäviin lääkärikuluihin. 77 prosenttia vastanneista kertoi, että ilman vippejä heillä ei olisi mitään mahdollisuutta selvitä aina laskuistaan.

Lähes jokainen kyselyyn vastanneista kertoi voivansa itse pitää huolen, että pystyy maksamaan lainansa takaisin. Kysely siis kumoaa useita pikavippitoimintaan liittyviä myyttejä, kuten esimerkiksi sen, että pikalaina otetaan useimmiten öisen juhlimisen rahoittamiseen. Risicum toteutti kyselynsä kuluvan vuoden huhtikuussa nettisivuillaan.

Vaikka vipit mielletäänkin usein pieniksi ja lyhytaikaisiksi lainoiksi, voi pikavippi olla nykyään jo melko pitkäaikainen laina, sillä jotkut vippipalvelut antavat lainoillensa jopa kokonaisen vuoden takaisinmaksuaikaa. Vipit eivät ole nykyään kovin pieniäkään, sillä voit hakea jopa 2000 euroa lainaa ilman vakuuksia tai takaajia heti tilillesi.

Pikalainaa voit hakea suurimmasta osasta palveluita, kunhan olet täysi-ikäinen, luottotietosi ovat kunnossa, ja sinulla on oma pankkitili ja siihen verkkopankkitunnukset. Useat palvelut vaativat myös omaa matkapuhelinliittymää, mutta vähintään yhtä useissa palveluissa myös prepaid-liittymät toimivat.

Koska pikavippejä saa aina muutamista kymmenistä euroista useisiin tuhansiin euroihin saakka, ja saat ne tilillesi erittäin nopeasti, soveltuvat ne erinomaisesti mitä erilaisimpiin tarpeisiin. Voit hakea lainaa netistä jo pitkään suunniteltuun menoon, kuten ulkomaanmatkan rahoittamiseen, tai vaihtoehtoisesti yllättävään menoon esimerkiksi autosi tai jonkin kodinkoneesi hajotessa.

Pikavippien hakeminen on useimmista palveluista täysin ilmaista, joten luottopäätöksen hakeminen ei maksa mitään, vaikka se olisi kielteinenkin. Edullisimmat vipit löydät vippivertailuja käyttämällä, ja valitsemasi palvelun luotettavuuden voit tarkastaa katsomalla, että kuuluuko palvelu Etelä-Suomen aluehallinnon ylläpitämään luotonantajarekisteriin, johon kaikki luotettavimmat palvelut kuuluvat.

Smslån, små, korta och enkla lån har snabbt blivit populära. Smslån kallas även snabblån, mikrolån, privatlån eller blancolån. Smslån är mindre lån med lånesummor från 500 kronor upp till flera tusentals kronor. Den vanligaste löptiden torde vara 30 dagar, men de större smslånen med belopp på 5 000–10 000 kronor ofta kan ha en löptid på mellan ett och tio år. Smslån kräver ingen säkerhet och låntagaren behöver nödvändigtvis inte ha någon fast inkomst för att bli beviljad ett snabblån.

Snabblånen introducerades på den svenska marknaden år 2006 och har sedan dess varit en ständigt växande bransch. Idag finns det ett mycket stort antal tjänster som tillhandahåller små och smidiga smslån som kan ansökas antingen med sms eller på webben.

Smslån är en låneform som lockar främst ungdomar och unga vuxna, som ofta saknar den fasta inkomst eller säkerhet som de traditionella bankerna och finansinstituten kräver för att bevilja lån. För många ungdomar är ett snabblån det enda sättet att klara av en oväntad utgift eller en räkning som blivit större än förväntat. Ungdomar tar även smslån för att bekosta inköp, resor och nöjen visar flertalet studier.

De flesta långivare beviljar de mindre smslånen till personer som fyllt 18 år, medan bankerna oftast kan kräva en högre ålder för att bevilja sina lån. Även detta faktum gör just smslånen så lockande för unga vuxna under 20 år.

Kronofogden i Sverige publicerade i början av år 2012 en rapport över antalet ärenden som gäller obetalda smslån. När en låntagare inte betalar sitt snabblån i tid hamnar ärendet efter påminnelsefakturor hos Kronofogden. År 2011 hamnade sammanlagt 33 064 obetalda smslån hos Kronofogden. Detta är en ökning med 18 procent jämfört med år 2010.

Ungdomarnas procentuella andel av alla obetalda smslån har dock minskat. Detta är en mycket positivt trend. När smslånen först introducerades på marknaden var ungdomarnas och de unga vuxnas andel av alla obetalda snabblån hela fyrtio procent, vilket var en klar överrepresentation. Idag är andelen endast 19 procent. Positivt är även att andelen ligger kvar på samma nivå som år 2010. Kronofogdemyndigheten hoppas att denna trend håller i sig och att de ungas andel av de obetalda snabblånen fortsätter att stadigt sjunka.

Den striktare lagstiftningen torde ha varit en bidragande faktor till att de ungas antal av de obetalda snabblånen sjunkit. Även om de flesta långivare inte kräver fast anställning eller någon bestämd inkomst så gör de seriösa långivarna en kredit- och en identitetskontroll av låntagarna.

År 2006 var situationen den att hela 60 procent av alla ungdomar vars obetalda smslån hamnade hos Kronofogden redan hade en annan skuld eller betalningsanmärkning registrerad. Idag är långivarna som beviljar lån till personer med betalningsanmärkningar en klar minoritet. För de flesta långivare innebär en betalningsanmärkning att lån inte kan beviljas.

Varsin yleinen keskusteluaihe on, että kannattaako pikalainaa ottaa. Monet, kuten kansanedustaja Sampsa Kataja, ovatkin sitä mieltä, että lainaa netistä hakevat vain sellaiset henkilöt, jotka eivät lainaa muualta saa. Käytännössä tällaisia henkilöitä ovat kuitenkin kaikki, jotka tarvitsevat pientä lainaa ilman vakuuksia. Mistään muualta, kuin pikalainapalveluista ei nimittäin ole mahdollista saada pieniä lainoja.

Jos pankeista lainaa menee kysymään, pienimmätkin lainatarjoukset ovat lähes poikkeuksetta lainaa 1000 euroa. Monesti yllättävään rahantarpeeseen joutuneet ihmiset tarvitsevat kuitenkin pientä, muutamien kymmenien tai satojen eurojen lainaa, eikä silloin ole mitään järkeä ottaa lainaa tuhansia euroja.

Monet myös väittävät pikalainojen olevan törkeän kalliita vedoten useiden satojen prosenttien vuosikorkoihin, ja uskovat sokeasti pankkilainojen olevan huomattavasti edullisempia. Käsitys pikalainojen törkeän kalliista hinnoista johtuu kuitenkin vain siitä, että vuosikorko antaa täysin vääristyneen kuvan pikavippien hintatasosta. Pankeille tämä tilanne kyllä sopii kuitenkin vallan mainiosti.

Ensinnäkin pankit saavat omat lainansa näyttämään vuosikorkojen avulla selvästi edullisemmilta, kuin mitä ne todellisuudessa ovat. Tokihan pankkien kannalta on suotuisampaa ilmoittaa asuntolainan koroksi muutamia prosentteja, kuin että jos kulut ilmoitettaisiin euroissa. Olisihan se nyt huomattavasti kalliimman näköistä, jos asuntolainan koroksi ilmoitettaisiinkin reilusti 50,000 euroa muutamien prosenttien sijaan. Pikavippi on todellisuudessa lähes poikkeuksetta pankkilainaa edullisempi vaihtoehto. Vipeille kuluja tulee keskimäärin 25 senttiä lainattua euroa kohden, kun pankkilainoille kuluja tulee noin 80 senttiä jokaista lainaeuroa kohden.

Talouselämän juuri tekemässä tutkimuksessa kävi varsin selväksi, ettei ainakaan pankeista ole pikavipeille korvaajaksi, jos vipit kiellettäisiin kokonaan. Kansanedustaja Sampsa Kataja keräsi vuoden 2011 eduskunnassa nimilistaa lakialoitteeseen, jolla Kataja pyrkii kieltämään pikavipit kokonaan. Toinen kansanedustaja, Lenita Toivakka, taas keräsi nimilistaa lakialoitteeseen, joka rajoittaisi vippitoimintaa todella rajusti.

Pikavippi on kuitenkin todellisuudessa ainoa keino saada lainaa ilman vakuuksia nopeasti ja edullisesti. Tämä kävi selväksi viimeistään Talouselämän tutkimuksessa, jossa kymmenestä eri pankista koitettiin saada heti lainaa 200 euroa. Tällaisen lainasumman saaminen ei kuitenkaan onnistunut ainoastakaan pankista, vaan pienin laina, jonka olisi voinut saada, olisi ollut 400 euroa. Ei sekään kuulosta huonolta, mutta kun sen saamisessa olisi kestänyt vähintään pari viikkoa.

Kansanedustaja Katajan nimilistaan tuli yhteensä 116 kansanedustajan nimet. Toivakan listaan nimiä tuli yli 140 kappaletta. Varsinkin Katajan listan nimien paljous tuntuu huolestuttavalta. Eivätkö kyseiset kansanedustajat todellakaan keksi mitään pikalaina-alaa parantaakseen, vaan ovat ennemmin kylmästi kriminalisoimassa koko toiminnan?

Suomen Pienlainayhdistys on esittänyt monia vastalauseita vippikiellolle. Nämä vastalauseet ovatkin olleet selvästi järkevämpiä ja paikkaansa pitävämpiä, kuin mitä Katajan käyttämät perusteet vippien kieltämiselle. Kataja kun on perustellut vippikieltoa mm. sillä, että vipit aiheuttavat ylivelkaantumista. Tilastotiedoista on kuitenkin käynyt jo aikaa sitten ilmi, että alle sadasosa, eli alle yksi prosentti, maksuhäiriömerkinnöistä juontaa juurensa pikavipeistä.

Suomen Pienlainayhdistys on myös esittänyt monia keinoja, joilla pikavippialaa saataisiin parannettua entisestään. On selvää, että jokaisella alalla on omat epäkohtansa, mutta jostain syystä silti vippiala on ainoa, jota ollaan heti kieltämässä. Pienlainayhdistys on mm. toivonut, että pikavippitoiminta saataisiin Finanssivalvonnan alaiseksi mm. pankkien ja vakuutusyhtiöiden tapaan.

Finanssivalvonnalla olisi käytössään riittävät resurssit valvoa alaa niin tiukkaan, että viimeisetkin alalla toimivat epärehelliset toimijat saataisiin kitkettyä pois. Alalla toimijat epärehelliset toimijat on tosin helppo välttää jo nykyisellä lainsäädännöllä, sillä kaikkien alalla toimivien yritysten tulisi olla rekisteröitynyt Etelä-Suomen aluehallinnon ylläpitämään luotonantajarekisteriin. Jos yritys ei siis luotonantajarekisteriin, ei sillä ole oikeutta toimia Suomessa, ja yrityksellä ei luultavasti ole muutenkaan aivan puhtaat jauhot pussissa.

Myös pikavippipalvelu Ferratum on ollut rajusti Katajan ajamaa vippikieltoa vastaan. Toki Ferratumilla on asiassa omakin lehmä ojassa, mutta onpa yritykseltä tullut kyllä monia hyviä faktojakin Katajan väitteiden kaatamiseksi. Ferratum julkaisi mm. Ilta-Sanomissa sekä Iltalehdessä koko sivun ilmoitukset, joissa se kritisoi Katajan vippikiellolle antamia vääriä perusteita. Myös Toivakan ehdottamia rajuja kiristyksiä alalle on kritisoitu, sillä kiristysten myötä säädännöt olisivat niin tiukkoja, että lainojen myöntämisestä tulisi erittäin hankalaa, ja lainojen kulut kasvaisivat selvästi.

Vaikka mediassa annetaankin monesti sellainen käsitys, ettei pikavipeille ole todellisuudessa minkäänlaista tarvetta, ei se pidä paikkaansa. Väite on oikeastaan todella typerä, kun miettii, että vippejä otetaan noin miljoona kappaletta vuodessa, ylikin. Ottaisivatko suomalaiset kuitenkaan yli miljoonaa pikavippiä, ellei niille todellisuudessa olisi tarvetta?

Vippejä ei myöskään käytetä median väitösten tavoin juhlimiseen ja uhkapelien rahoittamiseen, vaan vipeillä hoidetaan aivan normaaleja arkeen kuuluvia kuluja, kuten ruokaostoksia. Monet voivat myös esimerkiksi rahoittaa bensiiniostoksiaan pienen pikavipin avulla. Kuluttajien suhtautuminen vippeihin onkin ollut selkeästi mediaa myönteisempää. Moni on todennut käteväksi vaihtoehdoksi ottaa lainaa netistä edullisesti, kun rahat saa heti tilille ja maksuaikaa seuraavaan palkkapäivään saakka.

Pikavippi on helpompi ja edullisempi vaihtoehto pankkilainaan verrattuna. Pankkilainoille tulee pelkästään avausmaksua jopa 300 euroa. Pikalainaa ottaessa ei tällaisia ns. piilokuluja tarvitse maksaa. Pikavipeistä aiheutuvat kulut ilmoitetaan prosenttien lisäksi aina myös euroissa, joten asiakas tietää täsmälleen, paljonko hänen pitää lainastaan maksaa takaisin, ja milloin takaisinmaksu tulee suorittaa.

Kun julkisuudessa puhutaan ylivelkaantumisesta, monesti asiaan yhdistetään jostain syystä myös pikalainat. Se on turhauttavaa, sillä todellisuudessa pikavippien osuus ylivekaantumisissa on huomattavasti pienempi, kuin mitä mediassa annetaan ymmärtää. Itse asiassa esimerkiksi viime vuonna merkityistä uusista maksuhäiriömerkinnöistä vain alle viisi prosenttia johtui pikavipeistä.

Suomen Asiakastiedon tilastoista käy ilmi, että viime vuonna maksuhäiriömerkintöjä oli kaikkiaan 327 500 henkilöllä. Näistä maksuhäiriömerkinnöistä alle yksi prosentti johtui pelkästään pikavipeistä. Suomen Asiakastiedon johtaja Heikki Koivula onkin sanonut, ettei pikavippien kieltäminen vaikuttaisi uusien maksuhäiriömerkintöjen määrään juuri lainkaan.

Suomen Asiakstiedon lakiasianpäällikkö on kommentoinut, että jos lainaa netistä ei enää saisi, siirtyisi lainan ottaminen muualle. Missään tapauksessa lainojen ottaminen ei kuitenkaan lopu, vaikka vippejä ei enää saisikaan. Asiastiedon lehdistötiedotteessa kerrotaan, että maksamattomista verkko-ostoksista tulee maksuhäiriömerkintöjä selkeästi aikaista enemmän, ja niitä tuli pelkästään viime vuonna yli 20 000 kappaletta.

Kun siis pikavippipalveluita on kehotettu selvittämään asiakkaidensa maksukyky paremmin, niin tulisi ehdottomasti tehdä myös verkkokaupoilla. Maksukyvyn selvittäminen perusteellisesti on kuitenkin hyvin vaikeaa, kun vippipalvelut tai verkkokaupat eivät saa tietää asiakkaalla jo olemassa olevia lainoja. Käytännössä asiakas voisi valehdella, ettei olemassa olevia lainoja ole lainkaan, vaikka niitä olisikin.

Asiakastiedosta kerrotaan, että maksuhäiriömerkinnöillä on tapana kasaantua samoille ihmisille. Kun henkilö saa yhden maksuhäiriömerkinnän, tulee niitä monesti sen jälkeen vielä huomattavasti lisää. Jokaisella maksuhäiriömerkintärekisteriin rekisteröidyllä henkilöllä onkin keskimäärin jopa 11 maksuhäiriömerkintää. Jo yksi maksuhäiriömerkintä nostaa uusien häiriömerkintöjen todennäkoisyyden noin 30 prosenttiin. Suomessa ennätys on, että yhdellä henkilöllä on ollut huikeat 484 maksuhäiriömerkintää.

Suomalaisten kokonaistilanne maksuhäiriömerkintöjen saralla ei ole kuitenkaan älyttömän paha. Suomalaisista aikuisista 7,4 prosentilla on vähintään yksi maksuhäiriömerkintä. Havaittavissa on myös selkeitä alueellisia eroja. Esimerkiksi Inarissa asuvista henkilöistä 11 prosentilla on ainakin yksi maksuhäiriömerkintä, kun taas Luodossa vastaava lukema on vain 2,1. Helsingissä asuvista henkilöistä maksuhäiriömerkintä löytyy 8,8 prosentilta.

Viime vuonna uusia maksuhäiriömerkintöjä merkattiin yhteensä 1,5 miljoonaa kappaletta. Pikavippien kieltämiselle on käytetty perusteluna mm. juurikin lisääntynyttä uusien maksuhäiriömerkintöjen määrää, mutta kuten tilastoista käy ilmi, eivät maksuhäiriöt johdu pikalainoista.